Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto | koneistaja

Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia erilaisten työstömenetelmien avulla. Käsikäyttöisten koneiden lisäksi osia valmistetaan tietokoneohjatuilla työstökoneilla.

Ammatissa tarvitaan työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta sekä tarkkuutta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja.

Koneistajat työskentelevät pääasiassa konepajojen ja metalliverstaiden palveluksessa. Ensimmäisen vuoden lopussa opiskelija valitsee suuntautuuko koneistajaksi vai levyseppähitsaajaksi.

Koulutuksen kuvaus

Tutkinnon suorittanut osaa lukea ja hyödyntää alan teknisiä kuvia ja dokumentteja työssään, käyttää alan koneita ja työkaluja oikein ja huolellisesti. Hän hallitsee modernit valmistustekniikat, osaa tehdä tehtäväkokonaisuuksia ja osaa työskennellä tuotannossa ja työyhteisössä taloudellisesti ja turvallisesti. Hän osaa mitata tarkasti ja tehdä oikeita materiaalivalintoja ja vastaa valmistamansa tai asentamansa tuotteen laadusta. Tutkinnon suorittanut osaa hyödyntää automaation ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Hän noudattaa määräyksiä, standardeja ja annettuja ohjeita sekä noudattaa työelämän toimintatapoja ja työturvallisuusvaatimuksia. Tutkinnon suorittanut osaa arvioida ja kehittää ammatillista osaamistaan ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa tilanteissa.

Tutkinnon suorittanut voi työskennellä kone- ja tuotantotekniikan erilaisissa työtehtävissä. Hän voi suuntautua joko valmistus- tai asennustöihin. Alan tärkeimpiä työtehtäviä ovat levy- ja hitsaustyöt, CNC-koneistus, kokoonpano- ja asennustyöt, sekä muovi- ja kumituotteiden valmistaminen.

Koulutuksen sisältö

Ammatillisissa opinnoissa perehdytään

• asennuksen ja automaation, koneistuksen sekä levyseppähitsaajan perustöihin
• manuaalikoneistukseen
• koneistukseen
• CNC-koneistukseen
• CAD/CAM -tekniikkaan
• ammattitaitoa täydentäviin opintoihin

Tutkintoon sisältyy myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista, josta sovitaan työpaikan kanssa koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Koulutuksen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa otetaan huomioon myös opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen. HOKSissa sovitaan opinnoista ja niiden suorittamistavoista sekä mahdollisista tukitoimista.

Koulutukseen voivat hakeutua kaikki alasta kiinnostuneet (pohjakoulutusvaatimuksena peruskoulu).

Jatko-opintomahdollisuudet

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lisää koulutusta voi hankkia myös esim. suorittamalla ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.